Pro Luomu ry ei hyväksy tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamista teuraseläimille; ei luomueläimille eikä tavanomaisesti kasvatetuille eläimille. Yksikin teurastamossa tapahtuva eläinsuojelurikkomus on liikaa.

Suomalaisten teurastamojen ammattitaidon, asiantuntemuksen, etiikan ja työmoraalin on oltava niin korkealla tasolla, että eläinten lopettaminen kyetään tekemään sekä eläinsuojelulakia että teurastusta koskevia muita säädöksiä noudattaen. Tuotantoeläinten hyvinvointi on luomutuotannon keskeinen tavoite, eikä siitä todellakaan saa tinkiä eläimen elämän loppuhetkillä.

Luomulintuja teurastanut yritys syytteessä eläinsuojelurikkomuksista

Satakunnan käräjäoikeudessa luettiin keskiviikkona 8.11.2017 syytteet Keltasiipi Oy:lle luomubroilereiden teurastuksessa tapahtuneista eläinsuojelurikkomuksista. Säkylässä sijaitseva teurastamo asetettiin luomubroilereiden osalta markkinointikieltoon viime huhtikuussa, kun se oli saanut Eviran tarkastuseläinlääkäriltä yhteensä 14 huomautusta luomubroilereiden tainnutuksessa havaituista puutteista. Huomautuksia oli kertynyt keväästä 2015 lähtien.

Syytteen mukaan teurastamossa käytetty vesiallastainnutin ei ole aina tainnuttanut luomubroilereita, minkä lisäksi lain vaatima varatainnutusjärjestelmä on toiminut vain ajoittain. Näiden puutteiden takia osalle teurastettavia luomulintuja on aiheutunut tarpeetonta tuskaa ja kärsimystä.

Keltasiipi Oy teurastaa edelleen tavanomaisesti kasvatettua siipikarjaa. Nyt käräjäoikeudessa käsiteltävät eläinsuojelurikkomukset koskevat vain luomusiipikarjaa.

Luomu Invest vaihtoi välittömästi teurastamoa

Suomen ainoa luomubroilerituotteita valmistava yritys Luomu Invest Oy teurastutti broilerinsa alihankintana Keltasiipi Oy:ssä viime huhtikuuhun eli markkinointikiellon langettamiseen asti. Luomu Invest on Pro Luomu ry:n jäsen, ja se markkinoi tuotteensa L´Uomu Nokka -brändillä.

Luomu Investille tieto sekä markkinointikiellosta että teurastuksen puutteista tuli yllätyksenä viime keväänä, ja yritys etsi välittömästi uuden teurastamon linnuilleen. Nykyään Luomu Investin luomubroilerit teurastetaan alihankintana Kronfågel Oy:ssä, joka sijaitsee Liedossa.

Toimitusjohtaja Arto Jokinen kertoo, että Luomu Invest Oy sai ensimmäisen kerran tietää tarkastuseläinlääkärin tekemistä huomautuksista ja niiden suuresta lukumäärästä vasta kun markkinointikielto langetettiin Keltasiipi Oy:lle.

– Luomu Invest Oy tuomitsee kaikki eläinten hyvinvointia koskettavat rikkomukset jyrkästi ja irtisanoutuu niistä täysin, hän painottaa.

Keltasiipi Oy leikkaa ja pakkaa edelleen Luomu Investin tuotteet, mutta ei siis enää teurasta luomulintuja.

Lisätietoja: luomuviljelijä Jaana Elo, MTK Luomuverkoston puheenjohtaja, puh. 044 222 0879

Oikeat renkaat ja niissä oikeat paineet pitävät peltomaata hyvässä kunnossa, säästävät polttoainetta, parantavat satoja ja viljelijän työhyvinvointia. Jokainen ei kuitenkaan voi olla osaaja kirjavilla rengasmarkkinoilla. Siksi Järki Pelto- ja OSMO -hankkeet yhdistivät voimansa ja pistivät pystyyn vahvaa osaamista sisältävän kolmen illan maatalousrengaskurssin Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Kolmen illan kurssi  Salon seudulla alkaa 30.11.2017 klo 18.

Oikeat paineet tekevät hyvää peltomaalle, viljelijälle ja kukkarolle

– Peltomaan rakenne ja ruuantuotannon turvaaminen myös tulevaisuudessa ovat aina ykkösenä mielessä, Järki Pelto -hankkeen koordinaattori Olli-Pekka Ruponen sanoo saapastellessaan savimailla peltojensa reunoilla. Syksyn sateet ovat hankaloittaneet hommia.

Maan kasvukunto pohdituttaa aina. Raskaat koneet tiivistävät helposti maata liikaa, mutta onneksi siihen voidaan vaikuttaa. Ratkaisevassa roolissa ovatkin maatalouskoneiden renkaat ja niiden paineet. Isoillakin koneilla onnistuu, mutta paineiden pitää olla hallussa.

– Renkaiden valinta on haastava homma. Täytyy tietää tarpeet ja tuntea peltomaan laatu, korostaa erikoisasiantuntija Jukka Rajala OSMO-hankkeesta nostaa näitä asioita esiin kurssilla.

– Viljelijän kannattaa tietää, millaiset renkaat hän tarvitsee ja millä perusteilla, Rajala sanoo. Rengastietouden kasvattamiseen kannattaa panna aikaa ja sen eteen nähdä vaivaa. Oikeat valinnat auttavat pitämään maat ja kukkaron paremmassa kunnossa.

– Uusien renkaiden hankinta koneisiin on aina iso investointi.  Paras on, jos ostaja tietää mitä tahtoo ja osaa etsiä juuri omille pelloilleen sopivia ratkaisuja, Ruponen korostaa.

Eikä renkaiden aina tarvitse olla uusia. Käytetyissäkin on usein hyvin käyttökelpoisia vaihtoehtoja edullisesti. Avaintekijöitä ovat vetokyky ja oikeat paineet. Pitää löytää ihanneratkaisuja, joissa paineet leveissäkin renkaissa on oikein säädetty ja liiallinen maan tiivistyminen voidaan välttää.

Jokaisen ei ole tarpeen pohtia, kokeilla ja taistella kaikkia ongelmia vastaan. Siksi Ruposen luotsaama tiedonvälityshanke Järki Pelto lyöttäytyi yhteen Rajalan vetämän maan kasvukunnon hoitoon erikoistuneen OSMO -hankkeen kanssa. Tuloksena on nyt Salon seudulla järjestettävä maatalousrengaskurssi.

Kurssi toteutetaan kolmena iltatilaisuutena, jossa asiaan pureudutaan ykkösrivin asiantuntijoiden ja käytännön puurtajien avulla. Luvassa on käytännön tietoa ja kokemuksia laajalta rintamalta ja erilaisten peltojen ääreltä sekä koti- että ulkomailta.

***

Ensimmäinen Rengaskurssin tilaisuus on Salossa torstaina 30.11. ammattikorkeakoulun auditoriossa, Ylhäistentie 2. Luvassa on laaja kattaus rengastietoutta. Toinen tilaisuus on Paimiossa keskiviikkona 13.12. ja kolmas kurssi-ilta Salossa to 18.1. Luvassa on paljon käytännön esimerkkejä. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia.

Rengaskurssin järjestävät Järki Pelto -hanke, joka on osa Elävä Itämeri säätiön (BSAG) toimintaa sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, ProAgria Länsi-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan OSMO -hanke. Mukana tilaisuuksissa on myös rengasalan yrityksiä.

Luomuinstituutin tutkijaverkoston jäsen, Luken erikoistutkija Jukka Salonen on valittu Euroopan rikkakasvialan tieteellisen järjestön EWRS:n (European Weed Research Society) johtotehtäviin kuudeksi vuodeksi 2018-2023. Seuran tavoitteena on edistää ja tukea rikkakasvitutkimusta Euroopassa. Jukka toimii ensimmäiset kaksi vuotta tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana (Vice President) jatkaen seuraavat kaksi vuotta seuran toiminnasta vastaavana presidenttinä. Viimeisellä kahden vuoden jaksolla toimenkuvana johtokunnassa on PR-toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyvät haasteet. Jukka on  toiminut aktiivisesti EWRS:n johtotehtävissä ja kansallisena edustajana Suomessa 1990-luvulta lähtien.  Hänen osallistumisensa EWRS:n tieteelliseen työhön on tuonut tunnettuutta suomalaiselle rikkakasvitutkimukselle. Onnittelut Jukalle!

16-17.1.2018, Zwolle, Hollanti

Tuomo Tupasela, Luke

Tänä vuonna konferenssissa otettiin huomioon innovatiiviset välineet (digitalisaatio), joiden avulla luomutoimijat voivat parantaa laatua sekä varmistaa avoimuuden ja jäljitettävyyden arvoketjussa. Konferenssissa tarkasteltiin myös luomualan suuntauksia ja tulevaisuuden näkymiä.

Avaussession aiheena oli miten saavuttaa 50% luomupeltoala vuoteen 2030 mennessä. Avauspuheen piti Eduardo Cuoco (IFOAM EU director). Keskustelussa oli aiheina mm. pitäisikö isot elintarvikeyritykset saada mukaan yhteistyöhön, eikä kilpailla niiden kanssa. Luomukulutusluvut vaihtelevat eri maissa – Pohjoismaissa hyviä –Etelä-Euroopassa alhaisemmat. Tulotasot vaikuttavat luomun käyttöön. Kauppa ei välttämättä näe bisneksessään eroja luomun ja tavanomaisen välillä. Luomutiedotusta ja tietoa pitäisi saada kouluihin.

Luomu ja digitalisaatio

Tämä osio oli jaettu kahteen eri rinnakkaisessioon. Itse kävin kuuntelemassa luennon ”Prossessointilaadun parantaminen digitalisaatiolla”. Tässä esimerkkinä oli maito- ja viiniketju. Maitoketjun osalta kävi ilmi mm., että digitalisaatiolla saadaan suuri datamäärä. Siitä kuka datan omistaa ja voi hyödyntää kaupallisesti ei ole aina varmuutta. Tämä vaatii edelleen työtä, jotta saadut tulot voidaan jakaa reilusti niitä tuottaneille ja hyödyntäneille.

Luomukuluttajat – suuntaukset ja näkymät

Tässä osiossa piti suomalainen Thomas Snellman esityksen REKO piireistä. REKO-lähiruokarengas tai -ryhmä on joukko kuluttajia ja lähiruokatuottajia, jotka käyvät keskenään kauppaa yksinkertaisen mallin mukaan. REKO eli Rejäl konsumption tarkoittaa ”Luotettavaa kuluttamista – siistiä, mukavaa ja reilua”.    REKO-mallin kokeilu aloitettiin Vaasassa ja Pietarsaaressa kesällä 2013. Nyt tällä mallilla myydään lähiruokatuotteita jo lähes kaikissa maakunnissa, Ruotsissa, Islannissa ja Italiassa. Kuvassa Thomas Snellman pitämässä esitystään.

Uusi luomuasetus: luomujalostajien ja kauppiaiden mahdollisuudet ja haasteet

Tässä sessiossa käsiteltiin uutta luomuasestusta. Luonnos on lähdössä ”toiselle kierrokselle” ja haasteita tuntui vielä olevan, esimerkiksi  luomutuotannon ja luomutuotteiden lisääntyminen EU:ssa. Miten sovittaa isojen ja pienien yrittäjien ja yritysten edut ja toiveet yhteen.

Uudet liiketoimintamallit ja rahoitusjärjestelyt elintarvikkeiden ja viljelyn muuttamiseksi

Avauspuheen piti tässä sessiossa Lim Li Ching  (IPES Network). Hän käsitteli sitä, kuinka muutamat isot toimijat maatalous-ruokaketjussa omistavat ja tuottavat suurimman osan niissä tuotetuista tuotteista maailmanlaajuisesti. Nähtävissä on myös, että nämä isot toimijat haluavat päästä myös luomuun ja päästä vaikuttamaan standardeihin. Lim Li Chingin esitys pisti ajettelemaan luomun tulevaisuutta aivan uudesta näkökulmasta.

Vierailu Bio-Beurs fair -messuilla

 Konferenssin lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus vierailla Bio-Beurs fair messuilla. Messut avasi kuningatar Maxima.

Erikoistutkija Tuomo Tupasela on Suomen edustaja EU:n EGTOP (Expert Group for Technical Advice on Organic Production) -työryhmässä.

Pro Luomu hakee EU:n menekinedistämisrahoitusta EU:n luomutunnuksen ja luomun laatujärjestelmän tunnetuksi tekemiseen vuosina 2019–2021. Etsimme nyt viestintä- tai mainostoimistoa suunnittelemaan ja toteuttamaan kanssamme kampanjan, joka sisältää viestintää, maksettua mainontaa eri medioissa sekä erilaisia yleisötapahtumia.

Viestinnän kohderyhmänä ovat suomalaiset kuluttajat ja sen tavoitteena on tehdä EU:n luomumerkkiä sekä luomun sisältöä tunnetuksi. Kampanja on kolmevuotinen (2019-2021) ja se toteutetaan suomen kielellä.

Viestintäkampanjaa koskevat tarjoukset tulee lähettää osoitteeseen info@proluomu.fi 6.3.2018 klo 16.00 mennessä.

Saapuneista tarjouksista valitaan 2-3 eniten pisteitä saanutta tarjousta/yritystä, jotka pyydetään esittelemään suunnitelmansa tarkemmin suullisesti Helsingin keskustaan Pääpostin nh. Pergamenttiin 8.3.2018 klo 9.30-13 välisenä aikana. Pääpostin osoite on Mannerheiminaukio 1 B.

Valinta tehdään 8.3.2018. Valittu yritys pyydetään esittelemään suunnitelmaansa Pro Luomun jäsenyhteisöille ma 12.3. klo 10-12 pääkaupunkiseudulle.

EU:n menekinedistämishanketta koskeva rahoitushakemus jätetään EU:n sähköiseen järjestelmään 9.4.2018.

EDIT 16.2.2018: Tarjouksen tekemisestä kiinnostunut viestintä/mainostoimisto saa tiedon kampanjan sloganista pyytämällä sen sähköpostitse info(at)proluomu.fi.

Kampanjan taustaa: luomun kulutus Suomessa kasvaa

Luomuruoan ja -juomien kulutus Suomessa on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2016 luomutuotteiden osuus päivittäistavarakauppojen myynnistä oli 2 %, ja luomua myytiin kaupoissa yhteensä 273 milj. eurolla. Myynti lisääntyi myös vuonna 2017.

Kuluttajien kasvava kiinnostus luomua kohtaan näkyy myös kuluttajatutkimuksissa siten, että yhä useampi suomalainen kertoo käyttävänsä luomua yhä useammin. Väestön voidaan jakaa luomun käyttötiheyden perusteella neljään ryhmään:

Viime syksynä tehdyn luomun kuluttajabarometrin mukaan vuodesta 2015 vuoteen 2017

• luomun aktiivikuluttajien osuus on kasvanut 27 % -> 28 %,
• ja säännöllisten luomukuluttajien osuus 21 % -> 24 %.

Kuluttajat eivät kuitenkaan tunne luomua kovin hyvin. Esimerkiksi EU:n luomutunnuksen eli ns. lehtimerkin tunnistaa varmuudella vain 21 % kuluttajista, vaikka se on pakollinen merkki kaikissa EU:n alueella myytävissä pakatuissa luomutuotteissa eli kertoo varmuudella, milloin tuote on luomua.

Niin ikään kuluttajat eivät kovin hyvin tiedä, mitä luonnonmukainen tuotanto tarkoittaa ja miten se eroaa ns. tavanomaisesta tuotannosta. Tietämyksessä on puutteita eniten niillä kuluttajilla, jotka käyttävät luomua harvimmin.

Lisätietoja: Luomun kuluttajabarometri 2017

Kampanjan tavoitteet ja kohderyhmä

Pro Luomun luomuaiheisen EU-menekinedistämiskampanjan tavoitteena on, että vuonna 2021:

• Suomalaiskuluttajista 50 % tunnistaa varmuudella EU:n luomumerkin (v. 2017: 21 %)
• Suomalaisista 35 % lukeutuu aktiivisiin luomukuluttajiin (v. 2017: 28 %)
• Luomun myynti Suomessa ylittää 450 milj. € (v. 2016: 273 milj. €)

Kampanjan ydinkohderyhmä ovat ne suomalaiskuluttajat, jotka käyttävät luomua säännöllisesti tai satunnaisesti. Kampanjan tavoitteena on, että osa heistä siirtyisi luomun aktiivikuluttajiksi eli käyttämään luomua vähintään kerran viikossa.

Säännöllisiä luomukuluttajia on 24 % väestöstä. Tässä ryhmässä korostuvat nuoret naiset sekä yli 60-vuotiaat naiset ja miehet. Koulutustausta ei määrittele heitä eli ryhmään kuuluu tasaisesti eri koulutustaustan ihmisiä, mutta tulotasoltaan he ovat kohtalaisen hyvin tai erittäin hyvin toimeentulevia. Heidän asuinpaikkanaan korostuu pk-seutu, mutta kenties hieman yllättäen myös maaseudulla asuu paljon säännöllisiä luomukuluttajia.

Satunnaisia luomukuluttajia on 38 % väestöstä. Tässä ryhmässä korostuvat 50-60-vuotiaat naiset ja miehet. Heidän koulutustasonsa on perusaste tai alempi/ylempi keskiaste. Tulotasonsa puolesta he lukeutuvat kohtalaisesti tai niukasti toimeentuleviin, ja asuinpaikkana korostuu muut kaupungit kuin yliopistokaupungit.

Kumpikin kohderyhmä on kiinnostuneempi ruoan alkuperästä ja lähiruoasta kuin luomusta. Heidän tärkeimpiä syitään ostaa luomua ovat puhtaus ja hyvä maku. Kolmanneksi tärkein syy on säännöllisillä luomukuluttajilla terveellisyys ja satunnaisilla luomukuluttajilla sopiva hinta/tarjous. Kumpikin kohderyhmä ostaisi nykyistä enemmän luomutuotteita, jos ne olisivat edullisempia tai he tietäisivät tuottajan saavan niistä oikeudenmukaisen hinnan, tai jos he olisivat vakuuttuneempia luomutuotteiden erilaisuudesta.

Tarjouksen sisältö

Pyydämme tarjousta viestintä- ja markkinointitoimenpiteistä, joilla kampanjan tavoitteet saavutetaan. Toimeksianto sisältää sekä toimenpiteiden suunnittelun että toteutuksen yhteistyössä Pro Luomun kanssa.

Kampanjan rahoituksen haku on vasta meneillään, minkä takia tarjouksia pyydetään tässä vaiheessa kahdella eri budjetilla toteutettavista kokonaisuuksista. Haettavat rahoitukset ovat suuruusluokkaa 1 000 000–2 000 000 euroa, ja siihen sisältyy varsinaisen viestintäkampanjan lisäksi Pro Luomun työkustannukset projektin hallinnoinnista sekä kampanjan vaikuttavuusarvioinnin kustannukset. Ne ovat yhteensä arviolta 350 000–450 000 euroa.

Tarjouksen tulee sisältää

1. kampanjan toteutussuunnitelma,
2. kustannusarvio eriteltynä toimenpiteittäin,
3. tarjoavan yrityksen referenssit esimerkkeineen sekä tarjottavan viestintäpalvelun toteuttavien henkilöiden asiantuntemus ja kokemus vastaavan kaltaisista viestintäpalveluista esimerkkeineen.

Toteutussuunnitelman tulee sisältää kuvaukset

• kampanjan visuaalisesta ilmeestä
• mediaviestinnästä (ansaittu media)
• mediamainonnasta ja mediavalinnoista, lisäksi mediavalinnat on perusteltava
• kampanjan nettisivujen sisältösuunnitelmasta
• tapahtumista, jotka voivat olla esim. maistatuksia, blogaajatapahtumia tai muita mediatilaisuuksia, osallistumisia messuihin tai näyttelyihin. Tapahtumat toimivat kampanjassa samalla tuotteiden esittelytilaisuuksina.

Kustannusarvion tulee sisältää toimenpiteittäin eritellyt kustannukset. Myös eri toimenpiteiden suunnittelukustannukset on eriteltävä.  Lisäksi kustannusarvion on sisällettävä mahdollinen kustannus EU:n menekinedistämiskampanjan rahoitushakemuksen viimeistelystä yhdessä Pro Luomun kanssa maaliskuun 2018 aikana.

Kampanjalle on jo kehitetty valmis slogan, joka ei ole vielä julkinen, mutta jonka tarjouksen tekemisestä kiinnostuneet yritykset saavat pyytämällä sen osoitteesta info(at)proluomu.fi. Kampanjan sisällössä toivotaan hyödynnettävän aiemmin luodun luomun tarinan elementtejä sekä nostettavan esille luomun tekijöitä. (Sloganin luovutusta koskeva käytäntö muutettu 16.2.2018).

Pro Luomu pidättää itselleen oikeuden jättää kampanja toteuttamatta, jos EU:n rahoitusta ei saada, tai muuttaa kampanjan budjettia omarahoituksen tai rahoituspäätöksen mukaisesti. Pro Luomun lisäksi kampanjan omarahoituksesta vastaa vähintään viisi yritystä. Kampanjan omarahoitus on 30 % kampanjan kokonaiskustannuksista.

Lisäksi Pro Luomu pidättää itselleen oikeuden muokata kampanjan toimenpiteitä kampanjan aikana yhdessä valittavan yrityksen kanssa, jos tämä osoittautuu kampanjan vaikuttavuuden kannalta tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

Brändit saavat näkyä rajoitetusti

Pro Luomun lisäksi kampanjan taustatahoina on vähintään viisi luomualan yritystä rekisteröidyillä tuotemerkeillä. Brändien näkyvyyttä kuitenkin rajoittaa EU-rahoituksen reunaehto, jonka mukaan brändit eivät saa olla mukana mediamainonnassa (lehdet, tv ja radio). Käytännössä tämä tarkoittaa, että tunnistettavat luomutuotteet eivät saa näkyä/kuulua kampanjan mainoksissa em. medioissa.

Sen sijaan brändit saavat näkyä yleisötapahtumissa sekä kampanjan nettisivulla, minkä takia yleisötapahtumat ovat pakollinen osa kampanjakokonaisuutta. Tapahtumissa ja netissä brändien näkyvyyttä rajoitetaan kuitenkin siten, että nettisivulla/painetussa materiaalissa/messuosaston rakenteissa on esitettävä aina kaikki brändit samassa yhteydessä ja ne saavat kattaa yhteensä max 5 % alasta.

Valinnan kriteerit

Tarjoukset arvioidaan kaksivaiheisesti:

Vaihe 1: Kaikki määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset arvioidaan käyttäen seuraavia valintakriteereitä ja pisteytyksiä:

1. tarjouksen toteuttavien henkilöiden viestinnällinen asiantuntemus ja kokemus vastaavan kaltaisista viestintäpalveluista (20 %)
2. toteutussuunnitelman sisältö (50 %)
   • suunnitelman toteutettavuus ja toimivuus suhteessa kampanjan tavoitteisiin
   • suunnitelman toteutettavuus ja toimivuus suhteessa EU:n menekinedistämisrahoituksen asettamiin reunaehtoihin
   • suunnitelman kyky tavoittaa kampanjan kohderyhmät
   • suunnitelman innovatiivisuus suhteessa aiempiin luomukampanjoihin
3. toimenpiteiden sisältö suhteessa kustannusarvioon (30 %)

Vaihe 2: 2-3 eniten pisteitä saanutta tarjousta (yritystä) pyydetään esittelemään suunnitelmansa tarkemmin suullisesti Helsingin keskustaan Pääpostin (Mannerheiminaukio 1 B) nh. Pergamenttiin 8.3.2018 klo 9.30-13 välisenä aikana. Suullisessa esittelyssä tarjoukset arvioidaan uudelleen seuraavasti:

1. toteutussuunnitelman sisältö (50 %)
   • puhuttelevuus kohderyhmissä
   • tapahtumien innovatiivisuus ja toteutettavuus
   • suunnitelman toteutettavuus ja toimivuus suhteessa EU:n menekinedistämisrahoituksen reunaehtoihin
   • suunnitelman toteutettavuus ja toimivuus suhteessa omarahoituksen reunaehtoihin
2. tilaajan ja toteuttajan yhteistyöhön suunnittelut toimintatavat ja niiden joustavuus (25 %)
3. toimenpiteiden laajuus ja kattavuus suhteessa kustannusarvioon (25 %)

EU:n menekinedistämisrahoituksen juridiset vaatimukset alihankkijalle

Kampanjan yhteistyökumppaniksi valittavan yrityksen tulee toteuttaa kampanjan toimenpiteet noudattaen EU-menekinedistämistä koskevaa lainsäädäntöä ja Euroopan komission julkaiseman jäsenvaltion ja ohjelman toteuttajan välisen sopimuspohjan artikloita, jotka koskevat eturistiriitoja (artikla 20), luottamuksellisuutta (artikla 21), EU:n rahoituksen näkyvyyttä (artikla 22) sekä vahingonkorvausvastuuta (artikla 23).

Pro Luomun ja valittavan yrityksen välille tehdään sopimus, jossa on huomioitava, että jäsenvaltion, komission, Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston on voitava käyttää oikeuksiaan sopimuspohjan mukaisiin tarkastuksiin, arviointeihin, tilintarkastuksiin ja tutkimuksiin – havaintojen laajentamiseen (artikla 17) ja toimien vaikutusten arviointiin (artikla 18) myös sopimusosapuolena olevaan alihankkijaan (=viestintäyritykseen) nähden.

Lisätietojen antaminen

Lisätietoja voi kysyä kirjallisesti lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info(at)proluomu.fi. Vastaukset julkaistaan tällä nettisivulla vuorokauden sisällä kysymyksen saapumisesta.

EU:n menekinedistämisrahoituksen tasapuolisuusvaatimuksen takia emme vastaa kysymyksiin puhelimitse, koska silloin vastaus ei olisi samanaikaisesti kaikkien tarjouspyynnöstä kiinnostuneiden yritysten käytettävissä.

Luomun myynnin kova kasvu maailmalla jatkui vuonna 2016. Luomun maailmanmarkkinat kasvoivat noin kymmenen prosenttia ja myynti nousi 89,7 miljardiin US dollariin. Luomutuotannossa oleva peltoala laajeni 15 %.

Pohjois-Amerikka ja Eurooppa ovat luomun kasvun vetureita: ne kattavat noin 90 % koko maailman luomumarkkinoista. Muista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jossa luomun myynti on suurinta Kiinassa.

Tiedot perustuvat tutkimus- ja konsulttiyhtiö Ecovia Intelligencen keräämiin lukuihin, joita johtaja Amarjit Sahota esitteli helmikuun puolivälissä Saksassa pidetyillä Biofach-messuilla. Sahota arvioi, että luomun maailmanmarkkinat kasvavat edelleen, joskin luomutarjonnan riittävyys ja kysynnän voimakas keskittyminen tietyille aluille ja kapealle kuluttajakuluttajakunnalle asettavat kasvulle haasteita

Luomun kulutus vaihtelee paljon maittain

Pohjois-Amerikan luomumyynti oli vuonna 2016 yhteensä 46,3 miljardia dollaria eli noin 5 % maanosan ruoan kokonaismyynnistä. Eurooppalaiset ostivat luomua yhteensä 35 miljardin dollarin arvosta. Euroopassa luomun markkinaosuus oli 2,5 %, mutta markkinaosuudet vaihtelevat paljon maasta toiseen. Luomun kulutuksessa maailman kärkeä vuonna 2016 oli Tanska 9,7 % markkinaosuudella ruoan kokonaismyynnistä. Sveitsissä puolestaan oli korkein per capita -kulutus: sveitsiläiset ostivat luomua vuodessa 274 eurolla per asukas.

Suomessa luomua myytiin vähittäiskaupoissa 273 miljoonalla eurolla vuonna 2016, ja luomun markkinaosuus oli 2,1 %. Suomalaiset ostivat luomua vuodessa keskimäärin 50 eurolla per henkilö.

Luomu ostetaan supermarketista, milleniaalit suosivat verkkoa

Amarjit Sahota kertoi, että supermarketit ovat nykyisin luomutuotteiden johtava jakelukanava. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa ne ovat viime vuosina kasvattaneet voimakkaasti osuuttaan luomun myynnissä erikoiskauppojen kustannuksella. Isossa-Britanniassa luomutuotteiden verkkokauppa on vahvassa kasvussa.

Sahota ennusti, että luomun kasvuun vaikuttaa myös verkkokaupan kehittyminen, sillä 2000-luvulla syntyneet milleniaalit ovat tottuneet ostamaan tuotteet kännykällä.

– Tätä kuvaa esimerkiksi se, että verkkokauppa Amazonin osti viime vuonna luomutuotteistaan tunnetun Whole Foods -kauppaketjun, hän totesi.

Pysyykö tarjonta kysynnän vauhdissa?

Luomun myynti on kasvanut vuodesta 2001 vuoteen 2016 noin 300 %. Kansainvälisen luomututkimuslaitoksen FiBL:n tilastojen mukaan luomuna viljely peltoala on vastaavalla aikavälillä kasvanut 200 %.

Vuonna 2016 luomuviljelty ala maailmassa kasvoi pitkästä aikaa enemmän kuin markkinat eli 15 %. Luomuviljelty ala kasvoi kaikilla mantereilla, mutta selvästi eniten Australiassa, missä valtaosa pinta-alasta on laidunta.

Luomua eniten kuluttavilla alueilla markkinat kuitenkin kasvoivat selvästi enemmän kuin tuotantoala. EU:n alueella luomuala kasvoi 8,2, % ja markkinat 12 %. Pohjois-Amerikassa vastaavat luvut olivat ala 3,1 % ja markkina 8,3 %.

Lisätietoja: Willer, H. & Lernoud, J. (eds., 2018): The world of organic agriculture. Statistics and emerging trends 2018. Research institute of organic agriculture (FiBL) and IFOAM – Organic international.

Tiedote luomun myynnistä Suomessa v. 2017

Vastuullisten valintojen tekeminen on helppoa!

Suomen tunnetuimmat vastuullisuusmerkit Luomu, Reilu Kauppa ja Joutsenmerkki yhdistävät voimansa huhtikuussa Merkkitekoja-kampanjassa ja lyövät rumpua vastuullisten valintojen puolesta.

Merkkitekoja-kampanja näkyy ja kuuluu sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa ja kaupoissa. Myös Martat ja Kuluttajaliitto ovat aktiivisesti mukana viemässä vastuullisuuden viestiä.

Vastuullisuusmerkittyjä tuotteita löytyy jokaisen suomalaisen lähikaupasta. Mistä merkit kertovat?

• Luomu yhdistää ympäristöystävällisen viljelyn ja korkeat vaatimukset eläinten hyvinvoinnista.
• Joutsenmerkki huomioi tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutukset. Se arvioi muun muassa materiaalien alkuperän, tuotannon ja käytön energiankulutuksen sekä kemikaalien käytön ja jätteiden synnyn koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana.
• Reilu kauppa huomioi kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden toimeentulon sekä ympäristön.

Luomumerkin pääyhteistyökumppaneita kampanjassa ovat Dava Foods Finland, Helsingin Mylly ja Valio.

Peltojen kasvukunnon selvittäminen kannattaa. Monipuolisesti kasvukuntoa selvittämällä ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet. Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti.

Toisaalta multavuuden nosto intensiivisen avomaan tuotannon hietamailla tai turvemaiden rakenteen vakiinnuttaminen ovat vielä haasteita, joihin ei ole selviä ratkaisukeinoja, tutkija Tuomas Mattila kertoo hankkeen ensimmäisistä tuloksista.

Ongelmalohkot tutkittavina

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgrian toteuttamassa OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa on selvitetty viljelijöiden ongelmalohkojen kasvukunnon puutteita. Tutkittavana on 24 lohkoa kahdeksalla eri maatilalla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeessa selvitetään monipuolisesti maan kemiallista, fysikaalista ja biologista viljavuutta. Tavoitteena on löytää nykyisin käytössä olevia viljavuustutkimusmenetelmiä monipuolisempia menetelmiä. Ongelmalohkojen kasvukuntoa pyritään parantamaan kolmen vuoden aikana lohkoille yksilöllisesti laadittujen kasvukunnon hoitosuunnitelmien avulla.

Kasvukunto-ongelmat raportiksi

Kasvukunnon ongelmista koelohkoilla on nyt julkaistu ensimmäinen raportti Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? Raportin ovat kirjoittaneet hankkeen kouluttaja tutkija-viljelijä Tuomas J. Mattila sekä projektipäällikkö, agronomi ja viljelijä Jukka Rajala Helsingin yliopistosta.

• Jokainen pelto on yksilöllinen ja erot maan kasvukunnossa lohkojen välillä ovat huomattavia. Esimerkiksi typen vapautumisennusteet vaihtelivat lohkoilla 80-200 kg välillä. Toisaalta kasvukuntojen erojen syyt ovat myös yksilöllisiä ja usein lohkoa ei vaivaa vain yksi asia, vaan monipuolisempi ongelmavyyhti esimerkiksi kuivatuksen, tiivistymisen, ravinnepuutteiden ja biologisen aktiivisuuden yhteisvaikutuksena, tiivistää Jukka Rajala tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia.

Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että kuivatusjärjestelmien huolto ja ylläpito on koelohkoilla puutteellista. Ongelmia on etenkin laskuaukoissa, niskaojissa, maassa olevissa tiiviissä kerroksissa sekä pinnanmuotoilussa. Maan rakenneongelmat ovat yleisiä ja lieroja on yleisesti vähän sekä ongelmalohkoilla että parempikasvuisilla verrokkilohkoilla.

Yksittäisten ravinteiden puutteita esiintyy myös yleisesti. Hiven- ja sivuravinteista etenkin rikin, mangaanin ja boorin puutteet ovat koelohkoilla yleisiä. Viljavuuspalvelun tilastojen mukaan tämä tilanne kuvaa yleisemminkin suomalaisia peltoja. Ongelmat ovat jossain määrin alueellisia. Varsinais-Suomessa haasteina ovat korkea magnesiumpitoisuus ja savien rakenneongelmat, Satakunnassa puolestaan hietamaiden multavuuden lisääminen ja ravinnesuhteiden tasapainossa pitäminen. Etelä-Pohjanmaan peltojen haasteina ovat kaliumin puute sekä eloperäisten maiden rakenteen ylläpito.

Tuomas Mattilan mukaan osaan ongelmista on löydettävissä melko yksinkertaisia ja toimivia ratkaisuja, mutta osalta ongelmalohkoista varsinaisesta ongelmastakaan ei ole vielä täyttä selvyyttä.

• Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti. Toisaalta multavuuden nosto intensiivisen avomaan tuotannon hietamailla tai turvemaiden rakenteen vakiinnuttaminen ovat vielä haasteita, joihin ei ole selviä ratkaisukeinoja, Tuomas Mattila toteaa.

Kasvukunnon parantamisen edellytys on puutteiden selvittäminen

Raportin mukaan peltojen kasvukunnon havainnointi kannattaa. Monipuolisesti havainnoimalla ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet.

Raportti:
Tuomas J. Mattila ja Jukka Rajala: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? Havaintoja kahdeksalta tilalta Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti. Raportteja 171. 36 s. 2017.
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/julkaisut.htm

Lisätietoja:
Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Puh. 044 303 2210
jukka.rajala@helsinki.fi

OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen toteuttajia ovat Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus), yritykset, säätiöt ja viljelijät.

Euroopan komissio on nimittänyt Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaTuomo Tupaselan EGTOP:in (Expert Group for Technical Advice on Organic Production) jäseneksi ajanjaksolle 1.1.2018-31.12.2021. EGTOP on 13 hengen asiantuntijaryhmä, joka toimii teknisenä ja neuvovana asiantuntijaelimenä luomutuotantoa koskevan päätöksenteon tukena. Tuomo Tupasela toimii ryhmässä erityisesti meijeriteknologian ja elintarvikkeiden aistinvaraisen arvioinnin ja laadun asiantuntijana. Tuomo Tupasela on Luomuinstituutin tieteellisen neuvottelukunnan ja ProLuomun luomumaitoarvoketjutyöryhmän jäsen.

Luomuinstituutille on asetettu tieteellinen neuvottelukunta vuosiksi 2017-2020. Neuvottelukuntaan on kutsuttu tutkimuspäällikkö Jyrki Aakkula, Luonnonvarakeskus, yliopistonlehtori Minna Autio, Helsingin yliopisto, professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto, erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus, professori Juha Helenius, Helsingin yliopisto, tutkimusprofessori Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus, tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto, tutkimusprofessori Eija Pouta, Luonnonvarakeskus, tutkimusprofessori Raija Tahvonen, Luonnonvarakeskus, professori Maija Tenkanen, Helsingin yliopisto, johtaja Päivi Timonen, Helsingin yliopisto, kuluttajatutkimuskeskus, PhD Hanna Tuomisto, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, erikoistutkija Tuomo Tupasela, Luonnonvarakeskus, tutkimusprofessori Eila Turtola, Luonnonvarakeskus, tutkija Henri Vanhanen, Luonnonvarakeskus, ja professori Aila Vanhatalo, Helsingin yliopisto. Ohjausryhmän jäsenten asiantuntemus kattaa luomututkimuksen eri osa-alueet Luomuinstituutin molemmissa rahoittajayhteisöissä, Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa.

Oikeat renkaat ja niissä oikeat paineet pitävät peltomaata hyvässä kunnossa, säästävät polttoainetta, parantavat satoja ja viljelijän työhyvinvointia. Jokainen ei kuitenkaan voi olla osaaja kirjavilla rengasmarkkinoilla. Siksi Järki Pelto- ja OSMO -hankkeet yhdistivät voimansa ja pistivät pystyyn vahvaa osaamista sisältävän kolmen illan maatalousrengaskurssin Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Kolmen illan kurssi  Salon seudulla alkaa 30.11.2017 klo 18.

Oikeat paineet tekevät hyvää peltomaalle, viljelijälle ja kukkarolle

– Peltomaan rakenne ja ruuantuotannon turvaaminen myös tulevaisuudessa ovat aina ykkösenä mielessä, Järki Pelto -hankkeen koordinaattori Olli-Pekka Ruponen sanoo saapastellessaan savimailla peltojensa reunoilla. Syksyn sateet ovat hankaloittaneet hommia.

Maan kasvukunto pohdituttaa aina. Raskaat koneet tiivistävät helposti maata liikaa, mutta onneksi siihen voidaan vaikuttaa. Ratkaisevassa roolissa ovatkin maatalouskoneiden renkaat ja niiden paineet. Isoillakin koneilla onnistuu, mutta paineiden pitää olla hallussa.

– Renkaiden valinta on haastava homma. Täytyy tietää tarpeet ja tuntea peltomaan laatu, korostaa erikoisasiantuntija Jukka Rajala OSMO-hankkeesta nostaa näitä asioita esiin kurssilla.

– Viljelijän kannattaa tietää, millaiset renkaat hän tarvitsee ja millä perusteilla, Rajala sanoo. Rengastietouden kasvattamiseen kannattaa panna aikaa ja sen eteen nähdä vaivaa. Oikeat valinnat auttavat pitämään maat ja kukkaron paremmassa kunnossa.

– Uusien renkaiden hankinta koneisiin on aina iso investointi.  Paras on, jos ostaja tietää mitä tahtoo ja osaa etsiä juuri omille pelloilleen sopivia ratkaisuja, Ruponen korostaa.

Eikä renkaiden aina tarvitse olla uusia. Käytetyissäkin on usein hyvin käyttökelpoisia vaihtoehtoja edullisesti. Avaintekijöitä ovat vetokyky ja oikeat paineet. Pitää löytää ihanneratkaisuja, joissa paineet leveissäkin renkaissa on oikein säädetty ja liiallinen maan tiivistyminen voidaan välttää.

Jokaisen ei ole tarpeen pohtia, kokeilla ja taistella kaikkia ongelmia vastaan. Siksi Ruposen luotsaama tiedonvälityshanke Järki Pelto lyöttäytyi yhteen Rajalan vetämän maan kasvukunnon hoitoon erikoistuneen OSMO -hankkeen kanssa. Tuloksena on nyt Salon seudulla järjestettävä maatalousrengaskurssi.

Kurssi toteutetaan kolmena iltatilaisuutena, jossa asiaan pureudutaan ykkösrivin asiantuntijoiden ja käytännön puurtajien avulla. Luvassa on käytännön tietoa ja kokemuksia laajalta rintamalta ja erilaisten peltojen ääreltä sekä koti- että ulkomailta.

***

Ensimmäinen Rengaskurssin tilaisuus on Salossa torstaina 30.11. ammattikorkeakoulun auditoriossa, Ylhäistentie 2. Luvassa on laaja kattaus rengastietoutta. Toinen tilaisuus on Paimiossa keskiviikkona 13.12. ja kolmas kurssi-ilta Salossa to 18.1. Luvassa on paljon käytännön esimerkkejä. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia.

Rengaskurssin järjestävät Järki Pelto -hanke, joka on osa Elävä Itämeri säätiön (BSAG) toimintaa sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, ProAgria Länsi-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan OSMO -hanke. Mukana tilaisuuksissa on myös rengasalan yrityksiä.

Kurssin ohjelma

Perinteisesti vehnän jalostusohjelmat ovat tähdänneet jyväsadon ja valkuaispitoisuuden sekä leivontaominaisuuksien parantamiseen. Ravitsemukselliset ja fytokemialliset ominaisuudet on kuitenkin unohdettu. Vain vähän huomiota on kiinnitetty lajikkeiden mahdollisiin vaikutuksiin ihmisten terveyteen. Vanhoista vehnälajikkeista voidaan saada terveydellisiä etuja.
.
Terveysetuja antiikin vehnästä
Tutkimukset ovat osoittaneet, että  antiikin vehnälajikkeet voivat olla on ravitsemuksellisesti arvokkaampia kuin uudet lajikkeet. Tämä tarjoaa enemmän terveyshyötyjä esimerkiksi kroonisten rappeuttavien  sairauksien ehkäisyyn.

Lisäksi useissa kliinisissä tutkimuksissa uusien viljatuotteiden korvaaminen vanhoista viljoista valmistetuilla tuotteilla paransi aineenvaihduntaa, oksidatiivisia ja tulehduksellisia profiilileita terveillä vapaaehtoisilla ja ei-tarttuvia kroonisia sairauksia potevilla potilailla, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä, sydän-ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes ja muusta kuin alkoholista johtuva rasvamaksa (Sofi, 2010; Sofi, 2013; Sofi 2014; Whittaker, 2015; Whittaker, 2017; Dinu, 2018 painossa).

Lisääntyvä gluteenin yliherkkyys: uuden vehnän seuraus?
12-20 % ihmisistä teollisuusmaissa ei enää voi syödä uusista vehnälajikkeista valmistettuja viljatuotteita ilman terveys- tai ruoansulatuskanavan ongelmia. Uudet vehnälajikkeet tuottavat enemmän gluteeniallergian epitooppeja ja muunlaisia haitallisia valkuaisaineita (van den Broeck HC, 2010; Zevallos, 2017), ja eräät asiantuntijat esittävät, että viimeaikainen gluteeni- ja vehnäyliherkkyyden lisääntyminen on uusien vehnälajikkeiden käyttöönoton seurausta (De Lorgeril, 2014).

Tutkimustieto herättää mielenkiintoa antiikin vehnää kohtaa. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia ymmärtääksemme näiden myönteisten vaikutusten vaikutusmekanismit (Dinu, 2017).

Ensimmäinen kansainvälinen konferenssi: vehnän maatiaislajikkeita terveellisiin ruokajärjestelmiin

Aiheesta järjestetään ensimmäinen kansainvälinen konferenssi , joka kokoaa alan johtavat tutkijat keskustelemaan maatiaislajikkeista ja uusista vehnälajikkeista, muinaisista ja perinteisistä vehnälajikkeista painopisteenä terveellisyys ja ravitsemus.

Tapahtuma järjestetään 13-15.6.2018 Bolognassa, Italiassa.
Konferenssin järjestävät luomualan kansainvälinen kattojärjestö  IFOAM, Kamut International Ltd ja Kamut Enterprises of Europe bvba sekä Alma Mater Studiorum – Bolognan yliopisto.

Konferenssin yhteydessä järjestetään myös tutustumisretki  Bolognan yliopiston koekenttään, jonne on perustettu 230 maatiaisvehnälajikkeen koekenttä.

Lisätietoja https://wheat-landraces.ifoam.bio 

Lähdeviitteet:

Ciccoritti A. et al., Journal of Cereal Science, 57(2): 200-206
Dinelli G. et al., J Chromatogr A. 2009 Oct 23;1216(43): 7229-40
Dinelli G. et al., Journal of Chromatography A, 1218 (2011) 7670– 7681
Dinu M. et al., The Journal of Nutritional Biochemistry, 52 (2018) 1–9
Dinu M. et al., Journal of the American College of Nutrition, accepted for publication
Fan M.S. et al., J Trace Elem Med Biol. 2008;22(4):315-24.
De Lorgeril M. et al., Int J Food Sci Nutr, 2014; 65(5): 577–581
Sofi F. et al., J Med Food 13 (3) 2010, 1–6
Sofi F. et al., European Journal of Clinical Nutrition. 2013 Feb;67(2): 190-5
Van den Broeck HC et al., Theor Appl Genet. 2010 Nov;121(8): 1527-39
Whittaker A. et al., Nutrients 2015, May 11;7(5): 3401
Whittaker A. et al., European Journal of Nutrition, 2017 Apr;56(3): 1191-1200
Zevallos et al., Gastroenterology 2017 Apr;152(5): 1100-1113

Teksti: toimitusjohtaja Niklas Kumlin, Helsingin Mylly

Se on ihan loogista, onhan luomu tarkkaan määritelty tuotantotapa, joka nimensä mukaisesti on tavanomaista tuotantotapaa ”luonnonmukaisempi”.

Yhä useamman mielestä luomutuotanto on vastuullisempi, järkevämpi ja kaiken kaikkiaan parempi tapa tuottaa ruokaa, mille on varmasti yhtä monta perustelua kuin on luomua suosivia ihmisiäkin. Vastuullisuus on kuluttajia aidosti kiinnostava teema ja luomumarkkinoiden arvo on ollut kaksinumeroisessa kasvussa useilla läntisillä markkinoilla jo monta vuotta peräkkäin – muutoin isossa kuvassa melko lailla tasaisessa ruokakaupassa.

Helsingin Mylly on ollut mukana luomutuotannossa 90-luvun alkuvuosilta lähtien, jolloin luomu käsitteenä alkoi levitä laajemmin kuluttajien tietoisuuteen Suomessa. Yrityksenä koimme sen hyvän ja tärkeän tarkoituksen sopivan erinomaisesti vastuullisuutta korostavaan arvopohjaamme, ja uskoimme sen potentiaaliin kasvun lähteenä.

Olemme aina ajatelleet, että kaltaisemme toimijan on toimintaympäristössämme menestyäkseen erikoistuttava tuotannollisesti ja erottauduttava markkinoilla kaikin käytettävissä olevin ja arvojemme mukaisin keinoin. Luomutuotteiden osuus myynnistämme on kasvanut alkuajoilta tähän päivään asti niin, että se muodostaa kokonaisliikevaihdostamme nykyisin yli kolmanneksen. Viennissä sen osuus on vielä huomattavasti suurempi. Vientiä meillä on yli 40 maahan kaikilla suurilla mantereilla, ja vienti koostuu pääasiassa erittäin korkealaatuisista, kotimaisesta kaurasta valmistetuista mylly- ja aamiaistuotteista sekä teollisuus- että kuluttaja-asiakkaille.

Olemme Suomen suurin luomutuotteiden viejä ja luomun merkitys on meille kaikkinensa ohittamaton.

Yritysvastuullisuus on iso ja löyhästi määritelty aihekokonaisuus, johon on monta tulokulmaa. On esimerkiksi yhteiskunnallista, sosiaalista, taloudellista ja ympäristövastuullisuutta. Luomutuotanto on yritykselle yksi konkreettinen tapa toimia ja toteuttaa vastuullisuusajatteluaan.

Luomun tarkoitus on ruokatuotannon panosten, aineiden ja energian kierron tuominen lähemmäksi luonnon kiertoa, jossa jätettä ei synny, synteettisiä ainesosia ei tarvita ja aine ja energia kiertävät täydellisesti. Ravintoketju on kestävällä pohjalla. Tällaiseen täydellisyyteen ei tietenkään päästä, mutta kiistattomia etuja luomutuotannolla on.

Tarkoituksensa takia luomu on alati kasvavan kuluttajajoukon mielessä ainakin ympäristövastuullinen valinta. Jokainen järkeilee itselleen merkityksellisin perustein kuten hyväksi näkee, mutta mielestämme luomusta tulisi aina argumentoida vaihtoehtoisena tuotantotapana nojaten faktoihin ja tutkittuun tietoon. Hyvään alkuun luomutietoudessa syventymiseen pääsee vaikka täällä Pro Luomun sivuilla.

Toimikaamme jokainen arvojemme opastamana ja niin kuin näkemyksemme mukaan on sekä itsemme että toivottavasti kaikkien etujen mukaista. Viime kädessä kuluttajat ja markkinat päättävät, mitkä asiat ovat tärkeitä ja elinvoimaisia. Mielestämme vastuullinen toiminta ja luomu yhtenä keskeisenä toimintatapana sen edistämiseksi ovat tätä, käsi kädessä.

Helsingin Mylly on mukana #Merkkitekoja-kampanjassa.

Teksti: johtaja Tuomas Salusjärvi, Valio Oy

Entistä useampi suomalainen haluaa tietää tuotteiden taustat ja tarinan: missä tämän ruoan juuret ovat, millä tavoin se on tuotettu, mitä arvoja siihen liittyy? Suuntaus on pitkäaikainen ja vahvistuva, ei hetken trendi.

Helpotamme elämää ja päätöksiä kaupan hyllyjen välissä, kun viestimme luomusta selkeästi ja monipuolisesti. Yksi uusi avaus on Merkkitekoja-kampanja, jossa Luomumerkin lisäksi ovat mukana myös muut suuret vastuullisuusmerkit, Joutsenmerkki ja Reilu kauppa -merkki.

Meillä valiolaisilla ja Pro Luomu -yhdistyksellä riittää jatkuvasti työtä siinä, että onnistumme viestimään kiinnostavasti ja monipuolisesti luomusta: siitä, mitä luomu on ja mitä merkitystä luomun valitsemisella on ympäristölle ja yhteiskunnalle. Valio Luomu™ on vahvasti osana luomun tarinaa.

Valiolla Luomu on merkittävä strateginen painopistealue, johon olemme sitoutuneet pitkäaikaisesti. Olemme olleet kehittämässä suomalaista luomutuotteiden valikoimaa 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Valio Luomu™ -brändin ytimessä ovat luomumaitoa tuottavat Valion omistajayrittäjät, jotka tekevät työtään suurella sydämellä ja sitoutumisella. Tunnemme heistä jokaisen.

Aluksi Valio Luomu™ tuotteisto rakentui muutaman perustuotteen, luomumaidon, -kerman ja -jogurtin varaan. Tänään jalostamme suomalaista luomumaitoa niin monipuoliseksi tuotevalikoimaksi, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus tehdä omaan arvomaailmaansa sopiva valinta kaupan hyllyllä.  Luomun valitseminen ei koskaan ole ollut näin helppoa!

Vahvaan arvopohjaan nojaava tapa toimia koskee meillä kaikkea toimintaamme, ei vain luomua. Vastuullisuus tarkoittaa meille sitä, että tuotamme maistuvaa ruokaa toteuttaen samalla tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä: ruoan riittävyyden ja Suomen ravinto-omavaraisuuden turvaaminen, eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja kansanterveyden kohentaminen ovat esimerkkejä vaikutuksistamme.

Yhdessä olemme vahvempia, ja siksi Luomumerkki on nyt mukana Merkkitekoja-kampanjassa. Siinä Luomu, Reilu kauppa ja Joutsenmerkki yhdistävät voimansa ja lyövät rumpua vastuullisten valintojen puolesta. Merkkitekoja-kampanja näkyy ja kuuluu sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa ja kaupoissa. Myös Martat ja Kuluttajaliitto ovat aktiivisesti mukana viemässä vastuullisuuden viestiä.

Lähtötilanne on hyvä: Kantar TNS:n tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo, että arjen pienillä, vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Ja näistä valinnoista kiittävät niin kastemadot luomupellossa kuin luomulehmät luomulaitumella.

Tule mukaan tekemään Merkkitekoja kanssamme! Nähdään kaupan hyllyjen välissä sekä vaikkapa Twitterissä, jossa keskustelua vastuullisista valinnoista käydään aihetunnisteella #merkkitekoja.

Teksti: Marja-Riitta Kottila ja Minna Nurro, Pro Luomu ry

Luomun maailmanmarkkinoita seuraavan Ecovia Intelligence -konsulttiyhtiön mukaan luomun globaali myynti lisääntyi noin kymmenen prosenttia vuonna 2016 ja nousi 89,7 miljardiin US dollariin. Vuoteen 2001 verrattuna luomun myynti maailmassa on kasvanut noin 300 %. Kasvun ennakoidaan jatkuvan hyvänä, sillä nykyiset kuluttajatrendit suosivat luomua.

Luomun kysyntä keskittyy Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, jotka yhdessä kattavat noin 90 % koko maailman luomumarkkinoista.

Lähde: The world of organic agriculture. Statistics and emerging trends 2018.

Pohjois-Amerikassa luomun markkinaosuus on noin 5 % ruoan kokonaismyynnistä. Euroopassa luomun markkinaosuus oli keskimäärin 2,5 %, mutta vaihtelee paljon maasta toiseen. Muista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jossa luomun myynti on suurinta Kiinassa.

Kaura on luomuviennin tähti

Suomi vie luomuelintarvikkeita arviolta 10-15 miljoonalla eurolla vuosittain, mikä on noin prosentti maan kaikesta elintarvikeviennistä. Luomutuotteita ei tilastoissa eritellä, joten tarkkaa tietoa niiden viennin arvosta ei ole.

Suomalaisen luomuviennin tärkein raaka-aine on luomukaura, jota viedään maailmalle esimerkiksi hiutaleiksi ja jauhoiksi jalostettuna. Viennin vetämänä kaura on noussut Suomen viljellyimmäksi luomuviljaksi; esimerkiksi viime vuonna koko Suomen luomuviljasadosta yli 60 % oli kauraa.

Myös luomumarjat ovat tärkeä luomuviennin raaka-aine. Suomi on maailman luomukeruualan tilastossa ykköspaikalla, ja meillä on noin kolmannes maailman koko luomukeruualasta. Esimerkiksi vuonna 2016 kaikesta myyntiin kerätystä mustikasta 60 % oli luomua.

Muita suomalaisia luomuvientituotteita ovat luomuruisleipä, -perunajauhot, -koivunmahla sekä luomulakritsa, -jäätelö ja -raakasuklaa. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ranska, Tanska ja Ruotsi.

Isoimmat firmat puuttuvat viennistä

Business Finlandin vetämän Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang katsoo, että luomulla voisi olla nykyistä paljon suurempikin rooli suomalaisessa elintarvikeviennissä. Tärkein syy luomutuotteiden vähäiseen vientiin on varmasti se, että luomutuotannon lisääntymisestä huolimatta suomalaisia luomuraaka-aineita on yhä niukasti tarjolla. Toiseksi  syyksi luomun vähäiseen vientiin Wrang arvioi sen, että suuret suomalaiset elintarvikeviejät eivät panosta luomuun.

– Isot elintarvikeyritykset puuttuvat luomuviennistä lähes kokonaan. Muutamien merkittävien luomuvientiä harjoittavien yritysten lisäksi se on aika pienten yritysten käsissä, Wrang toteaa.

Hän arvioi suurten yritysten kiinnostuksen puutteen johtuvan siitä, että luomua ei Suomessa vielä nähdä ensisijaisesti bisnesnäkökulmasta. Ja siksi luomun potentiaalia ei ulosmitata viennissä.

– Muualla maailmassa luomu on silkkaa bisnestä, ja isommatkin toimijat ovat lähteneet luomumarkkinoille, Wrang kertoo.

Tarvitaan tarkempaa brändäystä

Business Finland tekee parhaillaan paljon töitä avatakseen suomalaisille elintarvikkeille uusia vientimarkkinoita mm. Kauko- ja Lähi-idässä sekä Etelä-Afrikassa. Wrang arvioi, että luomutuotteiden viennin näkökulmasta kiinnostavimmat maat ovat kuitenkin lähempänä: Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Italia sekä Tanska ja Ruotsi.

– Keski-Euroopan vientimaissa olisi paljon otettavaa suomalaisillekin. Menestys ei ole kiinni hyvistä tuotteista, niitä meillä kyllä on, mutta tarvittaisiin hyvin fokusoitua ja brändättyä tarjontaa esimerkiksi saksalaisille luomuun erikoistuneille kauppaketjuille, hän hahmottelee.

Hänen mielestään hyviä mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi luomukauratuotteet, varsinkin gluteenittomuuteen yhdistettynä. Myös suomalaisesta luomurukiista ja -ohrasta valmistetut tuotteet sekä luomualkoholijuomat voisivat kiinnostaa ulkomailla enemmänkin. Niin ikään luomu voisi näkyä nykyistä paremmin luonnonmarjojen markkinoinnissa.

Hyvät luontaiset edellytykset

Luomua suosivien kuluttajien syyt ostaa luomutuotteita vaihtelevat maasta toiseen. Useissa maissa tärkein luomun ostomotiivi on terveellisyys, jonka kuluttajat kytkevät vahvasti mahdollisiin torjunta-ainejäämiin.

Yhdysvalloissa luomun tärkeäksi ostoperusteeksi on noussut myös halu välttää geenimuunneltuja organismeja. Saksalaiset ja ranskalaiset suosivat luomua vähentääkseen ympäristön saastumista, kun taas Aasiassa suurin syy ostaa luomua ovat viime vuosina ilmi tulleet ruokaskandaalit.

Ruoan puhtaus on siis tavalla tai toisella keskeinen tekijä luomun suosion kasvussa maailmalla. Sen kannalta olennaista on tuotantotavan ja tuotteiden valmistuksen lisäksi tuotantoympäristön yleinen puhtaus.

Tätä taustaa vasten suomalaisella luomutuotannolla on hyvät luontaiset edellytykset menestyä puhtautta korostavilla markkinoilla, sillä esimerkiksi ilmansaasteiden osalta Suomi on Euroopan puhtaimpia kolkkia. Eläintuotannon osalta Suomen etuna ovat hyvät vapaaehtoiset järjestelmät eläintautien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Elintarvike & Terveys -lehdessä 2/2018.

Teksti: Simo Larmo, Birkkalan tilan isäntä

Huhtikuu toi kevään Suomusjärvelle ”humahtaen”. Vaikka lumet sulivat nopeasti kasvuston päältä, tuli sen myötä myös lämpimät kelit. Monesti vesi saattaa jäädä pellolle seisomaan, kun ojat eivät enää vedä, mutta nyt kaikki sujui kuin suoraan oppikirjasta.

Olen monesti vitsaillut vaimolleni, että viidennen sukupolven jälkeen maanviljely alkaa jo kirjautua viljelijäsuvun DNA:han. Vastaus tähän on aina ”höpö höpö ja joopa joo”. Näin sen kuitenkin vahvasti koen.

Jonnekin solutasolle maanviljelys on itseeni uponnut ja luulen, että samoin kokevat monet muutkin viljelijät. Tämän huomaa omassa olotilassaan, kun aistii ensimmäisiä kevään merkkejä.  Ensimmäisten joutsenten laskeutuessa Birkkalan pelloille kevään tullen tuntuu vatsassa jännitys; pian se on taas täällä… kasvukausi. Tai kun ensimmäinen lämmin kevättuuli puhaltaa päin kasvoja, alitajunta alkaa jo laskea viikkoja, milloin alkavat peltotyöt.

Viljelijä elää vahvassa symbioosissa ympäristönsä kanssa. Me olemme riippuvaisia luonnosta, mutta luonto ei välttämättä meistä. Siksi koen erittäin tärkeäksi, että Birkkalan tila siirtyi luomuun vuonna 2011. Ensiksi se oli ihan asiakkaiden ”vaatimuksista” tai ”toiveista”, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että siinä oli syvempikin merkitys.

Asiakaslähtöinen toimintatapa on tärkeää myös maanviljelyssä. Tärkeä asiakkaani ei ole ainoastaan viljeltävä kasvi, vaan tulee ajatella myös maan pintaa syvemmälle, jossa lierot ja pieneliöt asuvat.

Jos pieneliöt voivat hyvin, myös viljelysmaa voi hyvin. Tämä mahdollistaa ”primäärin” asiakkaan optimaaliset kasvuolosuhteet, jolloin se saa hyvin ravinteita maasta ja pystyy kasvattamaan mahdollisimman hyvän sadon.

Kun tullaan maanpinnan yläpuolelle, tulee huolehtia, että kaikki elävät eliöt voivat siellä hyvin. Yksi tärkeimpiä osatekijöitä ovat pölyttäjät, joita ilman koko maapallon biodiversiteetti romahtaisi.

Totta maar hyvänä asiakaspalvelijana annamme myös linnuille sekä muille eläimille paikan pesiä ja ruokailla. Hyvin näyttävät joutsenet ja kurjet aina löytävän vihreinä olevat nurmipellot sekä syysviljakasvustot.

No joo, kyllä se välillä ottaa pannuun, jos eläimet tekevät kasvustoissa tuhojaan. Toisaalta niillä on yhtä lailla oikeus tallustella pellolla. Heidän sukupolvensa ovat asustelleet täällä paljon pidempään kuin meidän.

Nämä asiat tulevat luomuviljelyssä vahvasti esiin. Jos emme panosta vahvaan viljelykiertoon, maan kasvukuntoon, pölyttäjiin ja ympäristöön, maa ei tuota satoa.

Huhtikuun lopulla olimme paikallisten mehiläistarhaajien kanssa katsomassa mehiläispöntöille hyviä paikkoja. Tarhaajat olivat todella mielissään, kun kerroin heille kaksi asiaa:

1. Koska olemme luomussa, emme ruiskuta ympäristöön yhtään mitään.
2. Pystymme tarjoamaan mehiläisille n. 30 hehtaaria luomuhärkäpapua ja n. 70 hehtaaria luomupuna-apilaa pölytettäväksi, eli yhteensä 100 hehtaarin kukka-ala, jossa saa vapaasti pöllytellä niin paljon kuin sielu sietää. Tähän emme olisi ikinä pystyneet ennen luomuun siirtymistä.

Luomuviljelijänä haluan saada pelloltani optimaalisen ja hyvälaatuisen sadon, mutta luonnon ja ympäristön ehdoilla. Optimaalinen on eri asia kuin maksimaalinen. Toiminnan tehokkuudesta emme tingi.

Birkkalassa työstämme sekä omat että sopimusviljelijöiden speltit. Tämä tarkoittaa speltin kuorintaa, lajittelua, myllytystä, hiutalointia ja pakkaamista. Valmistamme ruoanvalmistuksen korkealaatuisia perusraaka-aineita, joita ihmiset voivat huoletta syödä, koska he tietävät, miten ne on valmistettu ja kasvatettu.

Olemme äärimmäisen ylpeitä tuotantotavastamme. Emme ole Birkkalan tilalla ainoastaan kasvattamassa ja jauhamassa spelttiä. Me olemme täällä parantamassa asiakkaidemme, eli ihmisten ja ympäristömme hyvinvointia.

Olen todennut tämän jo useassa paikassa: luomuun siirtyminen on ollut yksi parhaista asioista tilan historiassa.

Lämpimiä kevätkelejä!

Teksti: luomuperunanviljelijä ja -pakkaaja Saija Peltomaa, Peltomaan Parhaat

Itse olen edelleen vähän hämilläni, että mitä maailmassa tapahtuu ja mitä tästä mahtaa seurata. Olemme saaneet lähes kaikki tilan istutus- ja kylvötyöt tehtyä tältä keväältä. Viime vuonna tähän aikaan mietimme, että kannattaako pellolle mennä kun pellon lämpötila oli alle kymmenen asteen.

Kumpi sitten on parempi? Haastavaa sanoa. Tällä hetkellä pellot alkavat olemaan niin kuivia, että se vaikuttaa kasvien kasvuunlähtöön negatiivisesti. Viime vuonna tähän aikaan oli niin kylmää, että se vaikeutti kasvien kasvuunlähtöä. Toisin sanoen on ihanaa, että peltotyöt ovat sujuneet oikein kauniissa ilmassa, mutta valitettavasti on kauheaa katsella jo lähes liian kuivia peltoja. Kasvit ovat siitä mielenkiintoisia, että ne osaavat suojautua kuivuutta ja kuumuutta vastaan. Silloin ne eivät ala kasvamaan kunnolla vaan yrittävät pysyä hengissä ja siksi pitävät kasvua kurissa.

Mikä mietityttää? Onko enää normaalia kasvukautta. Normaalia en pysty määrittämään, mutta lähinnä tarkoitan sitä, että ilmaston ääri-ilmiöt jäisivät vähemmälle. Sadetta ja aurinkoa saisi olla vähän viikoittain. Tiedän myös, että tällaisia asioita on turha vaatia luontoäidiltä. Meidän vaan pitää sopeutua. Viljelijän vuodet ovat olleet jo monta vuotta sopeutumista ja välillä tulee mieleen, että miten jokainen meistä viljelijöistä jaksaa. Sen lisäksi, että ilmasto aiheuttaa lähes epäinhimillisiä haasteita niin viljelyn kannattavuus laskee myös. Välillä tuntuu, että ihmisyys on koetuksella kun säähän en pysty vaikuttamaan ja sen vuoksi kulut nousevat sekä satotasot laskevat.

Mistä positiivisuutta ja uskoa tulevaan? Kaikkein tärkeintä minulle luomuviljelijänä on se, että tiedän tekeväni parhaani luonnon suojelemiseksi ja puhtaan ruoantuotannon eteen. Nyt, kun meillä on myös uudet täysin biohajoavat perunasta tehdyt perunapussit, niin olen omalta osaltani kehittänyt toimintaa huomattavasti ympäristön ja kuluttajien hyväksi. Jokaisella meistä on mahdollisuus omilla valinnoillaan vaikuttaa kaikkeen. Tällaiset askeleet luovat positiivisuutta jokaiseen päivääni ja saavat minut uskomaan tulevaisuuteen. Tilamme tekee tässä paljon jatkuvaa kehitystyötä.

Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista: @peltomaanparhaat

Luomumansikan itsepoimintaa tai suoramyyntiä tarjoavien luomutilojen yhteystiedot on listattu alle maakunnittain. Tilat ovat antaneet luvan julkaista yhteystietonsa tällä sivulla, mutta lista ei ole kattava. Luomutila, jos haluat yhteystietosi listalle, ota yhteys: info(at)proluomu.fi

Luomumansikoita on poimittavissa vain rajallinen määrä päivittäin, joten soita aina etukäteen tilalle ja sovi saapumisaika ja poimintamäärä!

Uusimaa

Ali-Alhan luomutila
Tallaantie 214, Karjalohja
Kirsi Ali-Alha puh. 0400 522 516
www.ali-alhantila.fi

Mattilan luomutila
Uudenkylänpolku 1, Rajamäki (Nurmijärvi)
puh. 040 582 7497
www.mattilanluomutila.com
FB: Mattilan Luomutila

Metsälän Luomutila
Paavolantie 373, Myrskylä
puh. 050 465 3672
www.metsalanluomutila.fi
FB Metsälän luomutila

Parikan Marjatila
Vanjärventie 276, 03400 Vihti
Marja Saara Vainio-Kaila puh. 050 564 4517
itsepoimintaa, myös muita luomumarjoja
www.parikanmarjatila.net

Puharin marjatila
Sulkavantie 21, 07600 Myrskylä
Sanna Malin-Lindroos puh. 0400 302 286
FB Puharin mansikkatila

Varsinais-Suomi

Keskitalon tila
Kettukankaantie 135, Pöytyä
Antti Keskitalo puh. 040 509 2326
suoramyynti
www.keskitalontila.fi
FB Keskitalon tila

Mikolan luomutila
Rymättyläntie 1072, 21130 Poikko Rymättylä
puh. 0400 531 135 ja 0400 587 617
suoramyyntiä, myös luomumusta- ja punaherukka sekä luomusyysvadelma
www.mikolanluomutila.org
FB Mikolan luomutila

Halslahden luomu
Halslahdentie 45, Karuna
Silja Lammintausta puh. 044 745 8148
www.halslahdenluomu.fi
FB Halslahden luomu

Ali-Marttilan tila
Isohiidentie 1683, 25380 Rekijoki
Mervi ja Sauli Suni puh. 050 351 7085 ja 0400 786 390
suoramyynti, myös luomumustikka
FB Ali-Marttilan tila

Kieloniemen Luomutila
Nordvikintie 550 B, 25730 Mjösund
Lea Räisänen puh. 040 755 1039
myös luomuvadelmaa
FB Kielonniemen luomutila

Keskikylän tila
Lillbyntie 39, 21610 Kirjala
Jari Koskinen puh. 040 588 8185
www.mansikkakoskinen.fi

Satakunta

Yli-Kuljun luomutila
Kuljuntie 340 27230 Lappi (Rauma)
Eeva Naperoinen ja Keith Leighton puh. 044 317 1881
FB Yli-Kuljun luomutila

Pirkanmaa

Joutsenjärven luomutila
Kurjenkyläntie 1093, Virrat
puh. 040 500 8326
www.joutsenjarvi.fi

Rekolan biodynaaminen tila
Heponiementie 171, 36520 Kangasala
Joona Rekola puh. 044 954 6364
www.rekolabiodyn.fi
FB Rekolan-biodynaaminen maatila

Mannilan Tila
Mannilantie 28, 34730 Vaskuu, Virrat
Niina Mannila puh. 040 708 7969 ja 040 730 2667
suoramyynti
www.mannilantila.fi

Kaitalan luomutila,
Maasepäntie 15, 34110 Lakiala (Ylöjärvi)
puh. 040 778 5658
suoramyyntinä luomumansikkaa ja -mustaherukka, itsepoimintana luomuvadelmaa ja –mustaherukkaa
FB: Kaitalan luomutila

Niemi Aki
Mikkolantie 64, 36720 Aitoo
puh. 040 842 7590
vain itsepoiminta
www.luomuakin.fi

Häme ja Päijät-Häme

Kärkäisen puutarha
Toivosenkuja 9, Jokioinen
puh. 040 722 8509 ja 040 721 5618
suoramyynti
www.karkaisenpuutarha.fi

Alastalon luomutila
Lampellontie 29, Lammi
Jouni Käppi puh. 050 305 2569
myös luomutyrni              
www.alastalonluomu.net

Oijalan luomutila
Niementie 45, Nastola
Matti Oijala puh. 045 673 2504 ja (03) 763 2504

Harjulan Luomutila
Ränninmäentie 12, 19600 Hartola
puh. 0400 528 276

Hakolan Marjatila
Piilokivi 26, 14200 Turenki
Outi Koskinen puh. 0400 487866,
suoramyynti, itsepoimintana myös luomuvadelmaa ja -herukkaa
FB Hakolan Marjatila

Tiinan luomutila
Kangastenmäentie 225, 16800 Hämeenkoski (Hollola)
Tiina Karioja puh. 045 630 7483
pieniä määriä myös luomumustaherukkaa
FB Tiinan Luomutila

Kymenlaakso

Makumarja
Harju-Mettäläntie 317, 47200 Elimäki
Jyrki Akkanen puh. 040 8213 353 ja Mari puh. 045 227 4940
www.makumarja.fi
FB Luomutila Makumarja

Elomaan tila
Elomaanpolku 19, Koria (Kouvola)
Pekka ja Kristiina Terhemaa puh. 040 596 6264
vain itsepoimintaa

Etelä-Karjala

Suomen Luomumarja
Lahtelantie 68, 54430 Hujakkala (pakkaamo)
Hanna Husu puh. 045 6426 395
FB Suomen Luomumarja

Etelä-Savo

Heponiemen tila
Heponiementie 46, 77570 Jäppilä
Ulla Hynninen puh. 045 189 7160
FB Heponiemen tila

Honkasen luomutila
Laattaantie 7, 52700 Mäntyharju
Elisa Honkanen ja Ville Myller puh. 0400 183 969

Seurin luomutila
Sulkavantie 1896, Lauteala
Päivi ja Pentti Seuri puh. 0400 540 207
myös luomupensasmustikkaa ja muita luomumarjoja
FB Seurin luomutila

Vartioharjun luomumarjatila
Vartioharjuntie 25, Pihlajaniemi (Kerimäki)
puh. 044 054 0445
suoramyynti
www.finpema.fi

Vavesaaren tila
Ohensalontie 1023, Hännilä (Kangasniemi)
Tuomo Laitinen puh. 0400 153 703
myös suoramyyntiä ja luomupensasmustikkaa
www.vavesaarentila.fi
FB Vavesaaren tila

Pohjois-Savo

Savonkaarteen luomutila
Savonkaarteentie 85, 71130 Kortejoki
Timo Junnikkala, puh. 0400 259 377
myös luomuvadelmaa

Nousiainen Jari
Matoahontie 19 B, Lukkarila (Lapinlahti)
puh. 040 555 9832
suoramyynti

Vanhamäen hyvinvointikeskus
Vanhamäentie 122, Suonenjoki
puh. 050 536 3672
www.vanhamaki.fi
FB Vanhamäki

Hartikainen Pentti
Rautavaarantie 319, Varpaisjärvi
puh. 0400 439 116
suoramyynti, kysy myös itsepoimintaa

Maatila Pentti Koistinen
Kaijansaarentie 171, 71910 Alapitkä (Lapinlahti)
puh. 040 594 6589
myös luomumustaherukkaa
www.kaijansaari.com

Tummannurmen Luomutila,
Jakosenpurontie 107 C, Puponmäki (Leppävirta)
Tiina Nissinen puh. 040 760 3275
FB Tummannurmen Luomutila

Pohjois-Karjala

Tolvanen Tero
Mölsänniementie 100, 82310 Rääkkylä
puh. 040 516 5857, myös musta- ja viherherukkaa
www.luomumansikka.fi

Lähtelän tila
Lähderinteentie 17, Tohmajärvi
Paavo Karvinen puh. 040 551 6992
FB Paavo Karvinen,Lähtelän luomutila

Riikolan Luomutila
Käsämäntie 37 a, 83430 Käsämä
puh. 050 372 3714, suoramyynti, kysy itsepoimintaa
FB Riikolan luomutila

Rinteelän Luomu
Romontie 37, 81100 Kontiolahti
Piia Mikkonen, puh. 0400 453 614
www.rinteelanluomu.fi
FB: Rinteelän Luomu

Sallinen Jari
Salokyläntie 912, Rasivaara
puh. 0400 236 696

Murumäki
Jaamantie 128, Rasivaara
Merja ja Pertti Vaittinen, puh. 045 238 9299
www.murumaki.info

Keski-Suomi

Koivuahon luomutila
Lamminpääntie 70, Konnevesi
Eeva-Riitta Wennström puh. 040 738 3128
www.koivuahonluomutila.com

Etelä-Pohjanmaa

Lahomäen marjatila
Hirvijoentie 687, 62260 Hirvijoki (Kauhava)
puh. 050 464 2084
FB Lahomäen marjatila

Marjon Luomu
Kärnänlenkki 145 B, Lappajärvi
Marjo Joensuu puh. 040 533 0897
FB Marjon Luomu

Päivärinteen tila
Piikkiläntie 463, 64770 Äystö (Teuva)
Anniina ja Markus Mäkiranta puh. 044 041 6983
http://paivarinteentila.net
FB Päivärinteen Tila

Suutalan mansikkatalo
Jylhäntie 16, 63640 Ritola
Karoliina Suutala puh. 044 585 8016
www.mansikkatalo.fi
FB Mansikkatalo

Keski-Pohjanmaa

Ecopak Com
Ylisokojantie 260, 67500 Kokkola
Peter Molander (på svenska) puh. 0500 676 218 ja Pirkko (suomeksi) puh. 040 719 6218,
FB Ecopak Com

Pohjois-Pohjanmaa

Alangon luomutila
Säilynmäentie 47, 85470 Sievi
Anne ja Mikko Takanen puh. 044 333 4826 (Anne) ja puh. 044 274 8649 (Mikko),
myös luomumustaherukka aja -vadelmaa, luomuhunajaa
FB Alangon luomutila

Eemelin Marjatila
Eskoperäntie 608, 86800 Pyhäsalmi (Pyhäjärvi)
puh. 044 579 9518
suoramyynti

Tikkanen Marja-Leena
Someronkyläntie 750, 85200 Alavieska
puh. 050 364 5661
myös luomuvadelmaa

Kainuu

Katajan luomutila Kinnunen
Hoikanvaarantie 26, Puolanka
Heli Kinnunen puh. 044 557 5094
suoramyynti
FB Katajan luomutila Kinnunen

Sormulan luomutila
Tipasojantie 56, 88600 Sotkamo
Jouko Sormunen puh. 045 267 5557
FB Sormulan luomutila

Teksti: toimitussihteeri Noora Mantere, Luomuliitto

Kuivuus kurittaa peltoja suuressa osassa maata. Pahimmillaan vettä ei olla saatu kuukauteen. Kuivilla töyräillä siemen ei ole edes itänyt, toisaalla vilja keskittyy kasvattamaan juurta yhä syvemmälle karkaavan kosteuden perässä. ProAgrian ennusteen mukaan kuivuuden aiheuttama sadonmenetys kevätviljoilla on jo tässä vaiheessa kesää viidenneksen luokkaa.

Ennätyssateisesta kesästä ja syksystä 2017 oltiin tuskin ehditty toipua, kun viljelijät ovat taas uuden haasteen edessä. Ilmastonmuutoksen edetessä äärevistä sääoloista on tulossa uusi normaali. Kasvukautta suunnitellessa takeita ei ole, vaan kaikkeen pitäisi varautua samanaikaisesti.

Sääoloista riippumatta viljelijän tärkein tuotantopanos oman pääkopan ja hyvinvoivan karjan lisäksi on tuottava maa. Maaperä pidättää vettä ja ravinteita kasvien käyttöön ja siten muodostaa yhdessä sääolojen kanssa olosuhteet kasvien kasvulle. Mitä korkeampi on maan multavuus, eli orgaanisen aineksen määrä, sitä enemmän se pystyy varastoimaan vettä kuivien jaksojen varalle ja toisaalta läpäisemään vettä sateisten kausien aikana. Hyvinvoiva maa toimii kuin pesusieni säädellen veden määrää kasvien juuriston ympärillä.

Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla maan orgaanisen aineksen, eli humuksen määrä on keskimääräistä korkeampi. Tämä johtuu ainakin osittain monipuolisesta viljelykierrosta, joka sisältää myös nurmikasveja. Maan viljelijällä on taskussaan muitakin työkaluja maan multavuuden hoitoon: kasvipeitteisyyden maksimointi, muokkauksen keventäminen, ojituksen hoito, orgaaniset maanparannusaineet jne.

Ja se maan orgaaninen aines – humus – on peräisin ilmakehän hiilidioksidista, jota kasvit muuntavat yhteyttämällä sokereiksi, joita maaperän mikrobit muokkaavat pitkäikäisiksi hiiliyhdisteiksi maaperän hiilipankkiin. Hoitamalla maan multavuutta viljelijä siis tekee palveluksen paitsi omalle tilalleen, myös ilmastolle sitomalla kasvihuonekaasuja maaperän hiilivarastoon.

Maan multavuuden kohentuminen vie aikaa, joten varsinkin uusilla luomutiloilla kannattaa olla kärsivällinen. Hyvä maaperän hoito alkaa lopulta näkyä myös tilipussissa parempina satoina. Panostus maaperään on lopulta se kaikkein tärkein investointi tulevaisuuden kannalta.

Maan multavuuden hoidosta voit lukea lisää Luomulehdestä 03/2018.

WWF:n järjestämän Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun kansallisen osuuden on voittanut Kilpiän tila Pusulassa Uudellamaalla. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Mattilat ovat onnistuneet vähentämään kuivuuden aiheuttamia haittoja keinoilla, jotka ovat myös Itämeri-ystävällisiä.

WWF:n Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten ja vesistökuormitusta vähentävien menetelmien käytössä.

Eroosion torjunta parantaa kuivuuden kestävyyttä
Kilpiän voittajatilalla 36-vuotiaat Tuomas ja Iiris Mattila pyrkivät erityisesti vähentämään eroosiohaittoja, eli etteivät maa-aines ja ravinteet kulkeudu tuulen tai veden mukana pois pelloilta. He muokkaavat maata korkeuskäyrien mukaan, jolloin he huomioivat maan kaltevuuden ja istuttavat esimerkiksi eroosioherkimmille rinnepelloille hedelmäpuita.

Eroosion ehkäisyyn käytettävät keinot ovat auttaneet myös taistelussa alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus. Maan rakenteen tulee olla myös kunnossa, jotta kasvien juuret pääsevät kasvamaan syvälle.

Viljelykierto maata hoitavaksi
”Monipuolinen viljelykierto Kilpiän tilalla tarkoittaa, että syys-, ja kevätviljoille sekä nurmelle on kullekin varattu kolmannes viljelyalasta. Jatkuvan kasvipeitteisyyden käytäntö puolestaan tarkoittaa, että pelloilla on lähes ympärivuotisesti kasvillisuutta.

Minimimuokkauksessa maaperää myllätään mahdollisimman vähän”, hän selventää.

Valtaojat ja reunaojat perataan tarpeen mukaan. Salaojien toimivuus varmistetaan ja tarvittaessa puutteet korjataan ja tehdään täydennysojituksia.

Tiivistyneitä lohkoja on aluksi parannettu mm jankkuroimalla eli kuohkeuttamalla tiivistynyt maa ruokamultakerroksen alapuolelta. Tiivistymistä ehkäistään käyttämällä paripyöriä ja alhaisia rengaspaineita.

Näillä keinoilla 75 hehtaarin viljelyalasta ainoastaan noin 7 hehtaaria on kärsinyt kuivuudesta, mutta loppuala on kunnossa.

”Jos tilanne olisi sama kuin lapsuudessani, jolloin lähes koko pinta-ala oli keväistä ohraa ja kauraa, ongelma-ala ei olisi vain 10 prosenttia vaan 70.”

Valtaosa maan hoito ja ympäristötoimista on sellaisia, joita jokainen viljelijä voi toteuttaa. Käytössä olevat menetelmät eivät ole kalliita ja maksavat itsensä takaisin.

Tutkimustiedon hyödyntämistä ja käytännön jatkuvaa kehittämistä
Kilpiän tilalla käytettävät menetelmät perustuvat tutkimustietoon, ja Mattilat kehittävät toimintaansa jatkuvasti. Käytössä olevien vesiensuojelu- ja maan kasvukunnon hoitotoimien lisäksi pariskunta panostaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Tilan metsiä hoidetaan kestävästi jatkuvan kasvatuksen periaatteella.

Hyvät käytännöt jakoon
Maatilan käytännöt kiirivät myös muiden viljelijöiden tietoon niin Youtube-kanavalla kuin kenttäretkillä. Tuomas Mattila toimii mm. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämän OSMO eli Osaamista maan kasvukunnon hoitoon –hankkeen tutkijana ja viljelijöiden valmentajana.

”Hyvien käytäntöjen jakaminen ja esittely on kestävässä maataloudessa tärkeää. Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun myötä saamme välittää näitä menetelmiä koko Itämeren alueelle”, iloitsee WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Iiris Mattila kannustaa muitakin viljelijöitä löytämään omat ympäristöystävälliset tapansa edistää kestävää maataloutta.

”Viljelijöillä on maanhoitajina todella suuri vaikutusvalta siihen, miten maapallomme kestävyys ja monimuotoisuus jatkuvat. Meillä on meidän tiemme, varmasti muutkin viljelijät löytävät omaan systeemiinsä sopivia ratkaisuja ruuan tuotannon ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamiseksi.”

Kilpiän tilan toimet maan kasvukunnon parantamiseksi, vesien ja ilmaston suojelemiseksi

• Eroosion ehkäisy mm rinteitä korkeuskäyrien mukaan muokaten
• Puiden istutus jyrkimmille rinteille ja tuulen suojaksi
• Tiivistymien ehkäisy ja poisto
• Maaperän kasvukunnon vaaliminen
• Peltojen riittävästä kuivatuksesta ja hyvästä vesitaloudesta huolehtiminen
• Maata hoitava viljelykierto
• Jatkuva kasvupeitteisyys
• Maan multavuuden lisääminen
• Paripyörät, alhaiset rengaspaineet ja tarpeettoman peltoliikenteen välttäminen
• Matala muokkaus
• Pää- ja hivenravinteita käytetään analysoitujen kasvustonäytteiden perusteella.
• Uusien ideoiden omaksuminen muilta viljelijöiltä Suomesta ja maailmalta.
• Tutkimustiedon tarkka seuraaminen ja hyödyntäminen
• Tiedon, kokemusten ja ideoiden jakaminen muille

WWF palkitsi vuoden ympäristöystävällisimmän maatilan alkukesän kuivuus on kurittanut myös voittajatilaa, mutta kolme konstia pitävät tuhot pieninä

Kilpiän tila
http://www.kilpiantila.net/

Teksti: Jukka Rajala